Henkilöstökertomus 2024
Aluevaltuusto 12.6.2025, ryhmäpuheenvuoro, Ville Mäkipelto
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat,
”Niin kyl tuntuu välil, et ei aika vaan riitä, ei millään… mä en oo vielä keksinyt, miten me saatais sitä aikaa lisää,” Tämä lainaus eräältä hoitajalta jäi mieleeni pyörimään, kun luin viime vuonna valmistuneen Irina Lepistön ja Nina Puumalaisen mainion opinnäytetyön. Siinä selvitettiin Keusoten päihde- ja mielenterveystyötä tekevien hoitajien työhyvinvointia.
Opparissa ajanpuute, resurssipula ja jatkuva kiireen tuntu nousivat esille isoimpina teemoina, kun puhuttiin hoitotyön kuormitustekijöistä. Tämän löydöksen ei pitäisi yllättää ketään, joka tuntee hoitotyön arkea Suomessa vuonna 2025.
Me olemme nyt soten tulevaisuuden kannalta vakavan asian äärellä. Hyvinvoivat työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon selkäranka. Ihmiset tätä työtä tekee, ja jotta me kaikki saadaan laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa, rakenteiden pitää tukea inhimillistä jaksamista ja kokemusta siitä, että ammattilainen saa tehdä merkityksellistä työtä riittävillä resursseilla.
Vihreiden valtuustoryhmä haluaa kiittää henkilöstöjaostoa ja henkilöstöjohtajaa hyvin laaditusta henkilöstökertomuksesta. Se piirtää kattavan kuvan siitä, mistä lähtökohdista uusi valtuusto lähtee Keusoten henkilöstötilannetta kehittämään.
Pääviestinä silmiini piirtyy, että vaikeassa murrostilanteessa paljon hyvää on tehty, mutta että tekemistä on vielä todella paljon.
Haluan kiinnittää huomiota kahteen vakavaan tunnuslukuun. Ensinnäkin Syke-mittarin tulokset osoittavat, että koettu työelämän laatu on laskenut. Vuoden viimeinen mittaustulos oli alhaisin vuoden 2023 kevään jälkeen. Kuvaaja, jossa työelämän laatua eritellään ammattiryhmittäin, on pysäyttävä. Se kertoo, että Keusotessa usealla ammattiryhmällä työelämän laatu on matalampi kuin leipätekstissä mainittu suomalaisten organisaatioiden keskimääräinen laatuindeksi.
Erityisesti opiskeluhuollon psykologeilla, hammashoitajilla, perheohjaajilla sekä sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla työelämän laatu alittaa tuon keskiarvon. Psykologien osalta tulos on ymmärrettävä, sillä opiskeluhuollon psykologeista on edelleen pulaa meillä ja muualla Suomessa. Yksittäisellä psykologilla on hoidettavanaan enemmän oppijoita kuin laki sallii. Tämä kaava toistunee muissakin ammattiryhmissä: työtä on enemmän kuin mitä yksi ihminen voi laadukkaasti tehdä. Koetaan riittämättömyyttä, ja eettistä kuormaa.
Toinen vakava tunnusluku löytyy sairauspoissaoloista. Viime vuonna Keusoten henkilöstön tyyppillisin sairauspoissaolon syy olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Nämä lisääntyivät merkittävästi vuoden takaisesta. On huomattava, että tämä kehitys tapahtui samaan aikaan, kun Kelan mukaan Suomessa yleisesti ottaen mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi. Olemme menneet väärään suuntaan.
Mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen lisääntyminen saattaa osaltaan liittyä työolojen kuormittavuuteen ja viime vuonna vallinneeseen epävarmuuteen. Liian iso osa henkilöstöstä on kokenut työssään kuormitusta. Varmasti säästötoimet ja juuri päätökseen saadut massiiviset yt-neuvottelut selittävät tästä osan.
Tulevina vuosina henkilöstön ja resurssien vähentyessä puitteet eivät näytä paranemisen merkkejä. Jos meillä on jo nyt vakavia työn kuormittavuudesta kertovia signaaleja, miltä tilanne näyttää, kun resurssit niukkenevat entisestään? Juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa Keusote päätti irtisanoa 129 työ- tai virkasuhdetta. Työntekijäresurssien vähentyessä herää todella suuri huoli jäljelle jääneiden työntekijöiden jaksamisesta.
Hyvät valtuutetut, tässä kohtaa kenelläkään tuskin on helppoja vastauksia siihen, miten me käännämme edellä mainitut asiat parempaan suuntaan. Mutta nyt on sen aika, että tämä viesti otetaan vakavasti ja päätämme ottaa henkilöstön työhyvinvoinnin sekä työn edellytysten parantaminen kärkiteemaksi myös tulevalle nelivuotiskaudelle.
Tämä on vakava viesti meille kaikille. Meidän on nyt puoluerajat ylittävässä rakentavassa yhteistyössä käännettävä kaikki kivet ja tehtävä kaikkemme, että Keusote voisin ihan aikuisten oikeasti olla se työpaikka, josta kaikkien on helppo puhua hyvää.
Toivon, että tämän vakavan viestin kuulee myös maamme hallitus, joka rahoituksesta viime kädessä päättää. Sote-leikaukset tekee ikävää jälkeä työntekijöiden hyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle. Hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten on saatava keskittyä perustyöhönsä ilman liiallista kiirettä ja jatkuvia muutospaineita.
Vakavista signaaleista huolimatta myös hyviä merkkejä on. Lähtökyselyssä vastaajat antoivat positiivista palautetta työtehtävien monipuolisuudesta, moderneista työvälineistä, hyvästä tiimityöstä, työilmapiiristä ja hyvästä lähiesihenkilötyöstä. Hyvä tiimityö nousi myös tuossa alussa mainitussa opparissa esille tärkeänä työhyvinvointia ja työn sujuvuutta edistävänä tekijänä. Meidän on syytä selvittää ja kuunnella yhä tarkemmin, mistä palasista nämä onnistumiset koostuvat, ja oppia niistä laajemmin.
Toivotaan alkavalle kaudelle jokaiselle meistä kuulevia korvia kentältä tulevia kokemuksia kohtaan. Lopuksi Vihreiden valtuustoryhmä haluaa vielä erityisesti kiittää uutta hyvinvointialuejohtajaa työyhteisöjen kiertämisestä ruohonjuuritasolla viime syksynä. Tällaista työntekijöitä aidosti kuulevaa, osallistavaa johtamista tulee jatkaa ja edelleen vahvistaa.
Oikein hyvää kesää kaikille ja odotamme innolla nyt alkavaa yhteistyöstä tärkeiden asioiden parissa!